18.11.2011

Sosiaalinen media ja presidentinvaalit


Elämme sisäpoliittisesti mielenkiintoisia aikoja. Suomi valmistautuu presidentinvaaleihin jytky tuoreessa muistissaan. Vaaleja odotetaan innolla ja kauhulla. Toisaalta pelätään jytkyn saavan jatkoa, toisaalta uumoillaan sitä, että suomalaiset haluavat osoittaa itselleen ja muulle maailmalle, että maahamme mahtuu myös avoimen ajattelun kannattajia.

Selkeä merkki tästä oli jo Vihreiden saama jäsenryntäys välittömästi eduskuntavaalien jälkeen. Myös sosiaalisessa mediassa kuohahti. Lukuisia kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta kannattavia ryhmiä, sivuja ja blogikirjoituksia julkaistiin. Näihin liittyi hetkessä satoja tuhansia suomalaisia.


Sinällään tuo poliittinen someilmiö on varsin kiinnostava. Jostain syystä poliitikot ja valtaapitävät vieläkin näkevät sosiaalisen median edelleen jotenkin oikeasta elämästä irrallisena ilmiönä, joka vain hieman saattaa vaikuttaa vaalituloksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Kun esimerkiksi Facebook-sivusta otsikolla”Minun Suomeni on kansainvälinen” tykkää reilu 46 000 henkilöä (tilanne 13.11.2011) tarkoittaa se kirjaimellisesti sitä, että tuo määrä ihmisiä ei ainakaan äänestänyt tai aio jatkossakaan äänestää Perussuomalaisia. Toinen suuren suosion saanut ryhmä oli ”Minä en äänestänyt Perussuomalaisia”. Voisiko enää suorempaa ilmaisua löytyä?

Minua itseäni henkilökohtaisesti ja ammatillisesti kiehtoo tämä tilanne äärimmäisen paljon. Pystymmekö me someaktiivit todistamaan, että se mitä somessa tapahtuu on myös kuva siitä miten toimimme, ajattelemme ja (äänestys)käyttäydymme silloin kun sormemme eivät ole näppiksellä? Entä pystymmekö me liberaalit someaktiivit omalla työllämme vaikuttamaan siihen, että Suomi ja suomalaiset osoittavat koko maailmalle että oikeasti suurin osa meistä kannattaa moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta? Ainakin aion kantaa oman korteni kekoon ja yrittää: Lyhyestä virsi kaunis. Eiköhän pidetä huolta siitä, että Haavisto voittaa Soinin ensimmäisellä kierroksella.